Netti on tulvillaan sekavia keskusteluja. Sosiaalinen media, keskustelufoorumit, chatit, irc-kanavat ja pikaviestimet täyttyvät harkitsemattomista viesteistä, jotka tuottavat informaatioähkyä ja pahaa mieltä. Niitä on niin paljon, että olen itse luopunut nettikeskusteluista lähes kokonaan. Miksi lukisin keskusteluja jos kirjat ja toimitetut artikkelit tarjoavat laadukkaampaa sisältöä? Miksi kirjoittaisin viestejä jos sanani hukkuvat sadan tajunnanvirran keskelle?
Vuosien hiljaiselon jälkeen päätin lopulta laatia ytimekkäät suositukset parempaa nettikirjoittelua varten. Ne koskevat lähinnä keskustelufoorumeja, mutta niitä voidaan soveltaa myös sosiaalisessa mediassa ja pikaviestimissä.
Todennäköisesti näiden suositusten vaikutus on marginaalinen. Jos ihminen saavuttaa viestinnällään hyvän mielen ilman suurta vaivannäköä, hän tuskin muuttaa tapojaan. Eri asia on jos epäselvä viestintä rikkoo ihmissuhteita tai vie työpaikan alta. Ihminen näkee vaivaa jos siitä on hyötyä, eli sillä on välinearvoa.
Näiden oletusten perusteella yritys parantaa netin keskustelukulttuuria voi olla tuhoontuomittu, mutta ainakin voin todeta tehneeni edes jotain asian puolesta.
Aihe
”Kekkonen oli presidentti, presidentti asui linnassa, linnassa oli tyrmä, tyrmä oli pimeä, pelottaa pimeässä…”
Osallistuakseen keskusteluun on keskustelijan tietenkin ymmärrettävä mitä aihetta keskustelussa käsitellään. Jos aiheena on esimerkiksi ”Suomen valtio”, kirjoittavat keskustelijat Suomen valtiosta eivätkä kansanrunoudesta, maahanmuutosta tai puolueiden historiasta.
Keskustelufoorumien aiheet löytyvät yleensä viestiketjujen otsikoista. Joskus otsikot ovat kuitenkin epäselviä, jolloin keskustelijan kannattaa lukea ketjun avausviesti ja päätellä aihe sen perusteella.
Yksittäinen yhdistävä tekijä ei välttämättä tee kirjoituksesta suoraan aiheeseen liittyvää kirjoitusta. Esimerkiksi jos keskustelun aiheena on ”porkkanan maku”, ei porkkanoiden piirtäminen kuulu keskusteluun. Kirjoitusten on tässä tapauksessa käsiteltävä nimenomaan porkkanan makua. Jos keskustelija on kiinnostunut nimenomaan porkkanoiden piirtämisestä, täytyy hänen etsiä porkkanoiden piirtämistä käsittelevä viestiketju tai aloittaa uusi viestiketju aiheesta ”porkkanoiden piirtäminen”.
Jos keskustelija kirjoittaa aiheesta poikkeavia viestejä, hän luo viestiketjun sisälle erillistä aihetta käsittelevän rinnakkaiskeskustelun, vaikka hän voisi luoda sen erilliseen viestiketjuun. Mitä harvempi keskustelija kykenee tunnistamaan keskustelun aiheen, sitä sekavammaksi ja raskaslukuisemmaksi viestiketju muotoutuu.
Kirjoitettava asia
”Ajattelin kirjoittaa jostakin, ihan sama mistä, kunhan on jotain juttua, ymmärrättekö?”
Kaiken kirjoittamisen edellytyksenä on aiheen tunnistamisen lisäksi yhtenäinen ajatus siitä, mitä kirjoittaja haluaa kertoa. Mitä yhtenäisempi kirjoittajan ajatus on, ja mitä yksiselitteisemmin kirjoittaja kuvaa ajatustaan, sitä paremmin hänen ajatuksensa välittyy lukijalle. Esimerkiksi virkkeellä ”Ketkä kaikki saavat äänestää eduskuntavaaleissa?” kirjoittaja selvittää mitkä vaatimukset Suomen eduskuntavaaleissa äänestävän täytyy täyttää.
Jos keskustelija ei tiedä mitä hän haluaa kertoa, ei hänen silloin kannata lähettää viestejä. Ne sisältäisivät todennäköisesti täytetekstiä vailla merkitystä. Esimerkiksi viesti ”En tiedä, mutta kai ne jotkut voi äänestää.” lähinnä kertoo ettei kirjoittaja tiedä mistä kirjoittaa.
Joskus keskustelija kokee ajatusten virtaavan solkenaan ja kirjoittaa pitkän tekstin tajunnanvirtaa hyödyntäen. Lopputuloksena voi kuitenkin olla sekava tekstimassa, joka hämmentää niin lukijaa kuin itse kirjoittajaakin. Tällöin kirjoittajan kannattaa miettiä mitä hän oikeastaan haluaa kertoa. Kun ajatus on selvillä, hän voi erotella kirjoituksestaan oleelliset asiat ja poistaa ylimääräiset.
Itsehillintä
”Te senkin… lapamadot, kakkahiekset, karvapallerot… vihaan teitä kaikkia!”
Toisinaan foorumitekstit ja foorumin ulkopuoliset asiat herättävät keskustelijoissa suuria tunteita. Tällöin he herkästi kirjoittavat vihanpurkauksia, kaikkitietäviä totuuksia ja halventavia kommentteja. Pian yksittäiset keskustelijat joutuvat selittämään tekemisiään jopa tiedotusvälineille.
Keskustelija voi toki halutessaan kirjoittaa viestinsä väsyneenä, humaltuneena tai vihaisena, mutta hänen ei kannata lähettää sitä suoraan vaan mieluummin vaikka tallentaa se tekstitiedostoon ja mennä sen jälkeen rauhoittumaan. Hyvien yöunien, torkkujen, ulkoilun tai aterian jälkeen hänen kannattaa lukea viestinsä uudelleen läpi ja harkita onko sitä järkevää lähettää eteenpäin. Kenties viesti on pelkkää ala-arvoista sadattelua, joka on parasta hävittää kokonaan, tai kenties siitä löytyy yksi ainoa järkevä virke, joka kannattaa lähettää yksinään.
On myös muistettava, että joskus tunteenpurkaukset johtuvat väärinkäsityksestä. Joko kirjoittaja ei ole osannut ilmaista asiaansa kirjallisesti, lukija ei ole osannut tulkita lukemaansa tai kumpikaan ei ole ymmärtänyt mitä tekee. Väärinkäsitykset selviävät parhaiten kysymällä ja vastaamalla.
Eriävän mielipiteen hyväksyminen
”Olet väärässä, voisitko vain olla hiljaa? En halua kuulla tuollaista.”
Maailmassa on paljon ihmisiä, joilla on paljon erilaisia mielipiteitä, ja tämä koskee myös keskustelufoorumeja. Ihmiset ilmaisevat viesteissään aiheeseen liittyviä eriäviä mielipiteitä ja usein väittelevät muun muassa siitä kuka on oikeassa tai mikä on hyvää ja toimivaa.
Väittely on myönteinen asia niin pitkään kuin keskustelijat hyväksyvät muiden ihmisten mahdollisesti olevan eri mieltä heidän kanssaan. Erimielisyyden hyväksyminen helpottaa sen sietämistä ja nopeuttaa mahdollisesti asiaan liittyvien ongelmien ratkomista.
Erimielisyyden hyväksyminen ei kuitenkaan tarkoita, että keskustelijan oma mielipide olisi väärä tai että hän joutuisi luopumaan mielipiteestään. Hänellä on oikeus pitää mielipiteensä kuten myös velvollisuus hyväksyä eriävät mielipiteet.
Jos keskustelija ei hyväksy eriäviä mielipiteitä, hän todennäköisesti riitaantuu yhden tai useamman muun keskustelijan kanssa ja saa häirikön maineen. Jatkaessaan riitelyä saattaa valvoja lopulta evätä hänen pääsynsä foorumille. Jos eriävät mielipiteet kieltäviä keskustelijoita on useita, ja jopa valvojien joukossa, hajoaa yhteisö lopulta sisäisen valtataistelun vuoksi.
Poikkeuksena eriävien mielipiteiden hyväksymisessä ovat mielipiteet, jotka rikkovat lakia tai keskustelufoorumin sääntöjä. Lain rikkominen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja sääntöjen rikkominen voi puolestaan turmella foorumin alkuperäisen tarkoituksen ja johtaa sen yhteisön hajoamiseen.
Tosiasiat ja mielipiteet
”Suomi on paras, se on fakta! Ruotsi on parempi, sekin on fakta!”
Toisinaan keskustelijat sekoittavat tosiasiat ja henkilökohtaiset mielipiteensä keskenään. Esimerkiksi jos keskustelija väittää appelsiinin olevan parempi hedelmä kuin banaani, hän ei ole kertonut tosiasiaa vaan mielipiteen. Hänen väittämänsä ei osoita appelsiinin olevan yleisesti parempi hedelmä kuin banaani, vaan kertoo hänen henkilökohtaisesti arvostavan enemmän appelsiinia kuin banaania. Jos keskustelija kuitenkin pitää appelsiinin paremmuutta tosiasiana, hän riitaantuu pian erityisesti banaaneista pitävien keskustelijoiden kanssa.
Uuden viestiketjun luominen
”Tylsää. Teenpä uuden viestiketjun. Ihan sama mistä. Mitä enemmän viestiketjuja sen parempi”
Jos keskustelija huomaa, ettei foorumilla ole ennestään viestiketjua aiheesta, josta hän haluaisi keskustella, voi hän oikeuksistaan riippuen luoda uuden viestiketjun. Viimeistään tällöin keskustelijan olisi tiedostettava keskustelunsa aihe, sillä hänen pitäisi kertoa se muille keskustelijoille selkeästi ja yksiselitteisesti.
Viestiketjun otsikko on yleensä ensimmäinen asia, jonka muut keskustelijat jokaisesta keskustelusta näkevät, joten siitä pitäisi tulla ilmi keskustelun aihe. Jos otsikko on liian lavea, voi lukijalla olla vaikeuksia ymmärtää mistä keskustelussa on kyse. Esimerkiksi otsikko ”Sekalaiset asiat” kertoo, että keskustelussa voi olla mitä tahansa sekalaisia asioita ja ”Mielenkiintoinen juttu” voi olla mikä tahansa yksittäistä keskustelijaa kiinnostava asia. Periaatteessa otsikko voi olla myös liian suppea, mutta kokemukseni mukaan niiden ongelmana on ollut lähinnä laveus.
Otsikon lisäksi uuteen viestiketjuun kirjoitetaan avausviesti, jossa ketjun aloittaja esittelee aiheensa. Hänen kannattaa myös kertoa tarkemmin miksi aihetta pitäisi käsitellä. Haluaako kirjoittaja esimerkiksi jakaa muille keskustelijoille tietoa, haluaako hän heidän jakavan hänelle tietoa vai haluaako hän keskustelijoiden tekevän päätöksen jostain asiasta. Mitä selkeämmin kirjoittaja tuo esille tarkoitusperänsä, sitä selkeämpiä vastauksia hän voi saada.
Epäselvä otsikko ja avausviesti johtavat herkästi keskustelun tyrehtymiseen, rönsyilyyn tai hajoamiseen useisiin viestiketjuihin.
Virheiden tarkistaminen
”tässsä eio le mtä tapettomuia virgetä vty, bla, bla blapla, läpätiläpä, nönnönnöö on hössöpössö IHKUPIH”
Kun keskustelija on kirjoittanut viestinsä, hänen ei välttämättä kannata vielä lähettää sitä. Jos hän lukee viestinsä ajatuksella edes yhden kerran, voi hän huomata lyönti- ja kirjoitusvirheet sekä turhat sanat ja lauseet. Vain pienellä vaivalla epäselvä merkkijono voi muuttua selkeäksi sanomaksi.
Muita ehdotuksia
En tietenkään ole ainoa, jota nettikeskustelun likaisuus häiritsee. Listaan tähän linkkejä muihin aihetta käsitteleviin kirjoituksiin.
Jussi Pullinen: Kirjoita näin keskustelupalstoille: kerro miltä sinusta tuntuu, älä väitä asioita. http://nyt.fi/a1305908427530
Hannamari Hoikkala: Vesitätkö keskustelun surkeilla väitteillä? – Näin tunnistat laiskan argumentoinnin ja keskustelet paremmin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/28/vesitatko-keskustelun-surkeilla-vaitteilla-nain-tunnistat-laiskan