Autismikirjon häiriö
Tietoa autismikirjon häiriön diagnoosista ja piirteistä.
Mikä on Autismikirjon häiriö?
Autismikirjon häiriö on elinikäinen keskushermoston kehityksellisiin häiriöihin kuuluva oireyhtymä1. Oireyhtymä on määritelty maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisessä tautiluokittelussa ICD-111 ja Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnostiikan käsikirjassa DSM-52. Autismikirjon häiriö korvaa useat vanhat diagnoosit, mukaan lukien Aspergerin oireyhtymän. Luokitus ei ole vielä käytössä Suomessa3.
1 ICD-11, Neurodevelopmental disorders (keskushermoston kehitykselliset häiriöt), Autistic spectrum disorder (viitattu 16.9.2023)
2 Internet Archive, DSM-5, sivut xiii/44, 51 (viitattu 23.9.2023), kaikki sivut eivät ole katseltavissa ilman kirjan lainausta
3 Autismiliitto, Autismikirjon diagnosointi (viitattu 23.9.2023)
Autismikirjon häiriön piirteet
Olen kääntänyt ja koonnut tälle sivulle autismikirjon häiriön keskeiset piirteet ICD-11:n englanninkieliseltä sivulta 6A02 Autism spectrum disorder. Virallista ICD-11:n suomenkielistä käännöstä ei tiettävästi ole vielä saatavilla, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ICD-11-käyttöönottohanke on vielä kesken ja valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.
Käytin käännöstyössä apuna Googlen kääntäjää, ja tarkistin ja korjasin tekstin itse. Korvasin useita sanoja synonyymeilla ja muutin joissain kohtaa sanajärjestystä. Korvaan myöhemmin oman käännökseni virallisella käännöksellä.
Autismikirjon häiriön keskeiset piirteet ICD-11:n mukaan
Jatkuvat puutteet sosiaalisen kommunikaation ja vastavuoroisen sosiaalisen vuorovaikutuksen aloittamisessa ja ylläpitämisessä, jotka ovat yksilön iän ja älyllisen kehitystason odotetun tyypillisen toiminta-alueen ulkopuolella.
Näiden puutteiden erityiset ilmenemismuodot vaihtelevat kronologisen iän, sanallisen ja älyllisen kyvyn sekä häiriön vakavuuden mukaan. Ilmenemismuodot voivat sisältää rajoituksia seuraavissa asioissa:
Ymmärtäminen, kiinnostus tai sopimattomat vastaukset muiden ihmisten sanallista tai ei-sanallista sosiaalista viestintää kohtaan.
Puhutun kielen yhdistäminen tyypillisiin kohteliaisiin ei-verbaalisiin vihjeisiin, kuten katsekontaktiin, eleisiin, ilmeisiin ja kehonkieleen. Näiden ei-verbaalisten käytösten esiintymistiheys tai voimakkuus voivat myös olla vähäisempiä.
Kielen ymmärtäminen ja käyttö sosiaalisissa asiayhteyksissä sekä kyky aloittaa ja ylläpitää vastavuoroisia sosiaalisia keskusteluja.
Sosiaalinen tietoisuus, joka johtaa käyttäytymiseen, jota ei ole asianmukaisesti mukautettu sosiaaliseen asiayhteyteen.
Kyky kuvitella ja vastata muiden tunteisiin, tunnetiloihin ja asenteisiin.
Vastavuoroinen kiinnostuksen jakaminen.
Kyky luoda ja ylläpitää tyypillisiä vertaissuhteita.
Jatkuvat rajoitetut, toistuvat ja joustamattomat käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet tai toiminnot, jotka ovat selvästi epätyypillisiä tai liiallisia yksilön ikään ja sosiokulttuuriseen kontekstiin nähden. Näitä voivat olla:
Sopeutumiskyvyn puute uusia kokemuksia ja olosuhteita kohtaan ja siihen liittyvä kuormitus, joka voi johtua vähäisistä muutoksista tutussa ympäristössä tai vastauksena odottamattomiin tapahtumiin.
Joustamaton tiettyjen rutiinien noudattaminen; ne voivat olla esimerkiksi maantieteellisiä, kuten tuttujen reittien seuraaminen, tai voivat vaatia tarkkaa ajoitusta, kuten ruokailuajat tai kuljetus.
Sääntöjen liiallinen noudattaminen (esimerkiksi pelejä pelatessa).
Liialliset ja jatkuvat rituaaliset käyttäytymismallit (esimerkiksi kiinnostus esineiden asetteluun tai lajitteluun tietyllä tavalla), joilla ei ole ilmeistä ulkoista tarkoitusta.
Toistuvat ja stereotyyppiset motoriset liikkeet, kuten koko kehon liikkeet (esimerkiksi keinuminen), epätyypillinen askellus (esimerkiksi käveleminen varpaillaan), epätavalliset käden tai sormien liikkeet ja asento. Nämä käytökset ovat erityisen yleisiä varhaislapsuudessa.
Jatkuva kiinnostus yhtä tai useampaa erityistä mielenkiinnonkohdetta, esineen osaa tai tietyntyyppisistä ärsykettä kohtaan (mukaan lukien media) tai epätavallisen vahva kiintymys tiettyihin esineisiin (pois lukien tyypilliset lohduttajat).
Elinikäinen liiallinen ja jatkuva yli- tai aliherkkyys aistiärsykkeille tai epätavallinen kiinnostus aistiärsykettä kohtaan, joka voi sisältää todellisia tai odotettuja ääniä, valoa, tekstuuria (erityisesti vaatteita ja ruokaa), hajuja ja makuja, lämpöä, kylmää tai kipua.