Aspergerin oireyhtymä

Tietoa Aspergerin oireyhtymän diagnoosista ja piirteistä.

Mikä on Aspergerin oireyhtymä?

Aspergerin oireyhtymä on synnynnäinen¹, laaja-alaisiin kehityshäiriöihin luokiteltu keskushermoston oireyhtymä², jonka englantilainen Lorna Wing nimesi 1981 julkaistussa artikkelissaan itävaltalaisen lastenlääkäri Hans Aspergerin mukaan^{1, 3}.

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt Aspergerin oireyhtymän tautiluokittelussaan ICD-10² ja Yhdysvaltain psykiatrinen yhdistys diagnostiikan käsikirjassaan DSM-4⁴. Uudemmissa luokitteluissa Aspergerin oireyhtymä on korvattu laajemmalla autismikirjon häiriön luokituksella.

¹ Gilberg, Christopher. Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. 1997, suomennettu. Sivu 9.

² ICD-10, 2019, Pervasive development disorders (laaja-alaiset kehityshäiriöt), Asperger syndrome (Aspergerin oireyhtymä) (viitattu 23.9.2023)

³ Attwood, Tony. Aspergerin oireyhtymä. Alkuperäinen 1998, suomennettu 2005. s. 14.

⁴ Gilberg, Christopher. Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Alkuperäinen 1997, suomennettu. Sivu 17.

Aspergerin oireyhtymän diagnoosikriteerit

Vuosikymmenten aikana eri järjestöt, tutkijat ja tutkijaryhmät ovat määritelleet Aspergerin oireyhtymän hieman eri tavoin, joten sille on olemassa useita vaihtoehtoisia diagnoosikriteerejä. Olen koonnut tällä sivulla olevat kriteeristöt Tony Attwoodin kirjasta ”Aspergerin oireyhtymä” (1998/2005) ja Christopher Gilbergin kirjasta ”Nörtti nero vai normaali?” (1997).

Kahden kirjan kuvaukset samoista kriteeristöistä poikkeavat hieman, joten olen poiminut mukaan molempien kirjojen versiot ja merkinnyt poikkeamien kohdalle kirjan nimen.

Molemmat kirjat sisältävät ICD-10:n diagnoosikriteerit, mutta Attwoodin kirjassa oleva versio on uudempi. Poimin uudemman version tälle sivulle, ja jätin vanhemman version pois.

Aspergerin oireyhtymän diagnoosikriteerit Gillbergin ja Gillbergin mukaan (1989)

1. Suuria vaikeuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (vähintään kaksi seuraavista)

a) kyvyttömyyttä kontaktiin samanikäisten kanssa
b) kontaktit samanikäisiin eivät näytä olevan tärkeitä
c) kyvyttömyyttä ymmärtää sosiaalisen vuorovaikutuksen viestejä
d) sosiaalisesti ja emotionaalisesti sopimatonta käytöstä

2. Yksipuolisia, kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita (vähintään yksi seuraavista)

a) jotka syrjäyttävät muut puuhat
b) joita toistetaan kaavamaisesti
c) joihin sisältyy ulkoaopittua tietoa ilman syvällisempiä merkityksiä

3. Pakonomainen tarve luoda rutiineja ja harrastuksia (vähintään yksi seuraavista)

a) jotka hallitsevat koko olemassaoloa
b) joihin pakotetaan muutkin osallistumaan

4. Puheen ja kielen ongelmia (vähintään kolme seuraavista)

a) puheen kehitys myöhässä
b) ulkoisesti erinomainen puheilmaisu
c) muodollinen ja pikkutarkka puhe
d) omalaatuinen puhemelodia, poikkeava ääni
e) puutteellinen kyky ymmärtää puhetta, väärinkäsityksiä, jotka liittyvät sanojen kirjaimelliseen ja kuvainnolliseen merkitykseen

5. Ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa (vähintään yksi seuraavista)

a) rajoittunut eleiden käyttö
b) kömpelö kehonkieli
c) niukat ilmeet
d) poikkeavat kasvonilmeet
e) omalaatuinen, tuijottava katse

6. Motorinen kömpelyys

tulee ilmi neurologisessa tutkimuksessa (Gilberg, Nörtti, nero vai normaali?)

mahdollisesti huonoja tuloksia neurologisessa tutkimuksessa (Attwood, Aspergerin oireyhtymä)

Aspergerin oireyhtymän diagnoosikriteerit Szatmarin, Bremnerin ja Nagyn mukaan (1989)

1. Sosiaalinen eristäytyneisyys (vähintään kaksi seuraavista)

a) ei läheisiä ystäviä
b) välttelee muita ihmisiä
c) erakko

2. Heikentynyt kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen
(vähintään yksi seuraavista)

a) kääntyy toisten puoleen vain saadakseen omat tarpeensa tyydytetyiksi
b) sosiaaliset kontaktinottoyritykset kömpelöitä
c) omaehtoisuutta suhtautumisessa samanikäisiin
d) vaikeuksia ymmärtää toisten tunteita
e) välinpitämättömyyttä toisten tunteista

3. Heikentynyt kyky ei-kielelliseen kommunikaatioon (vähintään yksi seuraavista)

a) vähäinen kasvojen ilmeiden vaihtelu
b) lapsen tunteita ei voi päätellä kasvojen ilmeistä
c) ei osaa viestiä katseellaan
d) ei katso toisia (silmiin)
e) ei käytä käsiään itseilmaisuun
f) eleet ovat laajoja ja kömpelöitä
g) tulee liian lähelle toista henkilöä

4. Poikkeava puhetapa (vähintään yksi seuraavista [Attwood, Aspergerin oireyhtymä]) (vähintään kaksi seuraavista [Gilberg, Nörtti, nero vai normaali?])

a) poikkeava äänensävy
b) puhuu liian paljon
c) puhuu liian vähän
d) keskusteluissa kadottaa yhteyden puheenaiheeseen
e) käyttää sanoja omalaatuisesti
f) puheessa kielellisiä kaavamaisuuksia

5. Ei täytä DSM-III-R:n kriteerejä autismille (Attwood, Aspergerin oireyhtymä)

Aspergerin oireyhtymän diagnoosikriteerit DSM-IV:n mukaan (1994)

A. Laadullisia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista tavoista:

1) Merkittäviä puutteita useiden ei-kielellisten ilmaisujen käytössä, kuten silmiin katsominen, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet ja eleet, joilla säädellään sosiaalista vuorovaikutusta
2) Epäonnistuminen kehitystasoa vastaavien suhteiden luomisessa
3) Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisten ihmisten kanssa (esimerkiksi kykenemättömyys esittää, ilmaista tai osoittaa kiinnostuksen kohteita muille ihmisille)
4) Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen

B. Rajoittuneita toistuvia tai kaavamaisia käyttäytymistapoja, mielihaluja ja toimintoja, jotka ilmenevät ainakin yhdellä seuraavista tavoista:

1) Voimakkuudeltaan tai kohteeltaan epänormaali kiinnostus, joka ilmenee kaavamaisena tai rajoittuneena
2) Ilmeisen itsepintainen kiinnittyminen tiettyihin ei-toiminnallisiin rutiineihin ja rituaaleihin
3) Kaavamaiset ja toistuvat motoriset maneerit (esimerkiksi sormien tai käsien heiluttaminen tai vääntely tai monimuotoiset vartalon liikkeet)
4) Itsepintainen kiinnostus kohteiden osiin

C. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla

D. Kliinisesti merkittävää yleistä kielellisen kehityksen viivästymää ei ole havaittavissa (yksittäisiä sanoja kahteen ikävuoteen mennessä, viestiviä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä)

E. Ei ole havaittavissa kliinisesti merkittävää viivästymää kognitiivisessa kehityksessä tai ikää vastaavan selviytymistaidon (muun kuin sosiaalisen), sopeutuvan käyttäytymisen ja ympäristöön kohdistuvan uteliaisuuden kehittymisessä lapsuuden aikana

F. Häiriö ei vastaa muun laaja-alaisen kehityshäiriön tai skitsofrenian kriteerejä.

Aspergerin oireyhtymän diagnoosikriteerit ICD-10:n mukaan (1999)

A. Ei todeta kliinisesti merkittävää yleistä viivästymää puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai kognitiivisessa kehityksessä.

Lapsi puhuu yksittäisiä sanoja kahteen ikävuoteen mennessä ja käyttää lyhyitä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä.

Omatoimisuus, sopeutumiskäyttäytyminen ja uteliaisuus ympäristöön ensimmäisen kolmen vuoden aikana ovat normaalia älykkyyskehitystä vastaavia.

Motoristen virstanpylväiden saavuttaminen voi olla hieman jäljessä ja motorinen kömpelyys on tavallista (vaikkakaan ei välttämätön edellytys diagnoosille).

Yksittäiset erityistaidot, usein yhdessä poikkeavan ajatusten keskittämisen kanssa ovat yleisiä, mutta eivät välttämättömiä diagnostisia piirteitä.

B. Laadullisia poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (kriteerit kuten autismissa).

C. Epätavallisen intensiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia tai rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käytösmalleja, mielenkiinnon kohteita tai toimintoja (kriteerit kuten autismissa; mutta harvemmin esiintyy motorisia maneereja tai alitajuista syventymistä lelujen osatekijöihin kokonaisuuden jäädessä huomiotta).

D. Seuraavia sairauksia ei voida diagnosoida: skitsofrenia simplex, skitsotypaalinen häiriö, obsessiivis-kompulsiivinen häiriö, anankastinen persoonallisuushäiriö, muu laaja-alainen kehityshäiriö, lapsuusiän reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö, lapsuusiän estoton kiintymyssuhdehäiriö.